HERBERT BLUMER vs GEORG SIMMEL

Olen kirjoittanut paljon Georg Simmelistä ja hänen käsityksiään muodista. Olen itseasiassa tutustunut samaan aikaan toiseen sosiologiin nimeltä Herbert Blumer (kuva oikealla).

Herbert Blumerista kerrotaan, että hän on keskeinen henkilöhahmo pukeutumisen tutkimuksen, erityisesti symbolisen interaktionismin, historiassa.

Kiinnostuin Blumerista sen takia, että hän kyseenalaistaa Simmelin trickle-down -käsitteen. Hän kritisoi sitä, ettei muodin prosessi perustu siihen, että eliittiluokka omaksuu muodit ensin erottuakseen ja alemmat yhteiskuntaluokat sitten jäljittelevät ylempiään.

Hän toi vahvasti esille, että muotia voi olla eri aloilla. Sen tyypillisin ja näkyvin ala on pukeutuminen. Itse olen myös samaa mieltä Blumerin kanssa. Pukeutuminen on se klassillinen esimerkki muodista.

Hän myös ilmensi, miten ja minkälaisissa olosuhteissa muotiprosessi voi syntyä:

1. Sosiaalisen elämän rakenteet eivät ole jähmettyneet, vaan sallivat uutuuksia, jotka heijastavat uusia asioita ja intressejä

2. Ala on avoin, niin että siinä saattaa yhä uudelleen esiintyä mahdollisia sosiaalisia malleja, jotka erottuvat toisistaan ja vallitsevista sosiaalisista muodoista

3. Uudet mallit kilpailevat siitä, miten niitä omaksutaan ja että on olemassa todellinen mahdollisuus valita niiden joukosta

4. Valintaprosessissa on mukana arvovaltaisia henkilöitä, jotka esimerkillään antavat hyväksyntänsä uutuudelle

5. On olemassa keinoja ja resursseja ottaa käyttöön suosion saaneita malleja

Edelliset asiat antavat paljon vastauksia monenlaisiin kysymyksiin. Itselleni on herännyt paljon ajatuksia ja kysymyksiä suomalaisista ja suomalaisten luonteesta omaksua uusia asioita. Blumerin syyt muotiprosessin syntyyn, antavat myös vastauksia siihen, miksi ruotsalaiset ovat niin edellä suomalaisia. Ehkä syyt antavat myös vastauksen siihen, miksi ruotsalaiset "näyttävät" samanlaisille.

Olen miettinyt myös sitä, miten yritysten sisällä olevat henkilöt voivat vaikuttaa firman menestykseen. Jos vaikka mietimme, että suomalaisessa yrityksessä olevat henkilöt kangistuvat vanhoihin keinoihin ja menetelmiin, miten yritys voi menestyä tulevaisuudessa. Kukaan ei voi väistää sitä totuutta, että yritykset joutuvat vielä enemmän pohtimaan tulevaisuutta ja ennakoimaan trendejä välttääkseen konkurssia.